Info ja oppimistehtävät

Ruokaketju tarvitsee osaavaa, alan koulutuksella pätevöitynyttä henkilöstöä. Maistuva ammatti on ruoka-alan järjestöjen yhteinen kampanja, jolla herätetään nuorten kiinnostusta ruuan parissa työskentelyyn ja hakeutumaan ruokaketjun ammatillisiin ja akateemisiin opintoihin.

Yhteistyössä ovat mukana Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Meijerialan Ammattilaiset MVL, Ruokatieto Yhdistys ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL.

Vuosina 2015 – 2016 Maistuva ammatti -hanke sai rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä.

Yhteystiedot:

Elintarviketeollisuusliitto ry, viestinnän asiantuntija Liisa Tikkanen, puh. 09 1488 7239, liisa.tikkanen@etl.fi
Agronomiliitto ry, ura-asioiden päällikkö Heidi Hännikäinen, puh. 09 2511 1645
Ammattiliitto Pro, Teija Sinisalo, sopimusalavastaava, puh. 050 511 4536
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, puh. 020 413 2305
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry, Tomi Seppä, järjestöpäällikkö, puh. 09 615 66 224
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, koulutussihteeri Jaana Saaranen, puh. 020 774 0619
Ruokatieto Yhdistys ry, puh. 040 710 4170

 

 

Oppimistehtävät

1. Pellon ravinnetase vaikuttaa satoon

Luonnontieteet – Yläkoulu, lukio

Kuva: Kaurapelto, Leipätiedotus ry

 

Kaikessa ruuantuotannossa tarvitaan ravinteita. Lähdetäänpä tarkastelemaan, miten paljon lannoitteita nyhtökauran valmistuksessa käytettävän kauran viljelyssä tarvitaan!

Ympäristön kannalta on tärkeää, että viljelykasvit pystyvät tehokkaasti ottamaan peltomaasta ravinteita, joita sinne on levitetty. Tätä tehokkuutta voidaan laskea peltotaseen avulla. Peltotaseessa siis lasketaan, kuinka paljon ravinteista poistuu korjatun sadon mukana.

Yleensä peltotase lasketaan viljelykasvien tärkeimmille ravinteille typelle ja fosforille. Niiden ympäristövaikutukset ovat myös merkittävimmät. Typen kemiallinen merkki on N (lat. nitrogenium) ja fosforin kemiallinen merkki on P (lat. phosphorus).

Peltoon tulee typpeä ja fosforia kivennäislannoitteena, karjanlantana, kylvösiemenen mukana, ilmasta laskeumana sekä typpeä palkokasvien biologisen typensidonnan kautta. Tässä tehtävässä laskutoimitus yksinkertaistetaan niin, että ainoastaan kivennäislannoitteena tai orgaanisena lannoitteena lisätyt ravinteet huomioidaan. Emme myöskään laske sitä, kuinka paljon ravinteita jää puinnin jälkeen kasvitähteisiin ja palautuu peltoon, jos olkia, eli viljojen korsia, poisteta pellolta.

Tässä tehtävässä lasketaan typpi- ja fosforitase yhdelle peltolohkolle, jolla viljellään kauraa nyhtökauran raaka-aineeksi. Lisäksi verrataan, kuinka paljon sadon määrä vaikuttaa pellon ravinnetaseeseen.

 

Typpi- ja fosforitaseen laskemista varten tarvitset seuraavat tiedot:

  • peltolohkon koko on 5 hehtaaria (ha)
  • kaurasadon typpipitoisuus 2 % ja fosforipitoisuus 0,40 %
  • typpilannoituksen määrä 100 kg N/ha
  • fosforilannoituksen määrä on 10 kg P/ha

 

Pellon ravinnetaseen eli peltotaseen laskentakaava:

N tai P= [Lisätty N tai P (kg/ha) – sadon mukana poistuva N tai P (kg/ha)] *100

 

TEHTÄVÄ: Laske peltolohkon typpi- ja fosforitase, eli paljonko pellosta poistuu typpeä ja fosforia sadon mukana, kun kaurasadon määrä on a) 5000 kg/ha tai b) 2500 kg/ha.

KYSYMYS: Jäikö peltotase positiiviseksi eli lisättiinkö peltoon enemmän N tai P kuin sieltä poistui sadon mukana?

KYSYMYS: Jäikö peltotase negatiiviseksi eli lannoitteen sisältämien N ja P lisäksi kaura hyödynsi maan ravinnevaroja sadon muodostamisessa?

 

BONUSKYSYMYS: Kaurasadon mukana ravinteita poistuu pellolta ja ihmisten syötyä kauraa ravinteita päätyy wc:n kautta yhdyskuntajätteeseen. Miten voisit laskea kuinka paljon N ja P kulkeutuu yhden hehtaarin kaurasadon mukana pellolta pottaan?  Minne nämä ravinteet päätyvät omassa kotikunnassasi?

POHDINTATEHTÄVÄ: Mitkä tekijät rajoittavat yhdyskuntajätteen käyttöä kauran lannoituksessa seuraavana vuonna? Eli miksi ravinteiden kierrätys ei ole aina mahdollista?

 

TAUSTATIETOA: Kasvit tarvitsevat kasvaakseen ravinteita. Ravinteita lisätään maahan joko kivennäislannoitteina tai orgaanisina lannoitteina.

Kivennäislannoitteita kutsutaan myös väkilannoitteiksi, ne ovat teollisesti valmistettuja ja niissä ravinteet ovat kasveille heti käyttökelpoisessa muodossa.

Orgaanisia lannoitteita ovat esimerkiksi luomutuotannossa käytettävä viherlannoitus tai karjanlanta, joissa ravinteet ovat valtaosin sitoutuneena orgaaniseen ainekseen. Ravinteiden vapautuminen orgaanisista lannoitteista on hitaampaa, sillä se vaatii ensin kasvimassan hajoamisen ja ravinteiden vapautumisen orgaanisista sidoksista.

 

2.  Ruoka tuo työtä ja hyvinvointia

Talous – Yläkoulu, lukio

Kuva: Juomateollisuus

 

Julkaisussa Työtä ja hyvinvointia! (pdf) on noin kymmenen sivun kuvaus ruuantuotannon keskeisistä toimialoista kussakin Suomen maakunnassa. Kuvaukset kertovat maakunnan maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta sekä ruuantuotannon vaikutuksesta alueen talouteen.

 

TEHTÄVÄ 1: Ruokatalous omassa maakunnassani

Perehdy yhden maakunnan ruuantuotantoon ja sen merkitykseen alueen taloudessa. Mitkä ovat alueella eniten tuotetut raaka-aineet? Kuinka suuri osuus alueen bruttokansantuotteesta syntyy ruuantuotannossa? Käytä lähteenä yllä linkitettyä julkaisua Työtä ja hyvintointia!

Kokoa tärkeimmät havaintosi 1 paperiarkille tai suulliseksi esitykseksi.

 

VINKKI: Tulosten esittämisessä voidaan hyödyntää eri medioita ja esitysohjelmia, kuten powerpoint tai prezi.

 

Kuva: Maitoauto, logistiikka

 

TEHTÄVÄ 2: Ruuantuotanto tarjoaa työtä tuhansille

Julkaisussa Työtä ja hyvinvointia! sivulla 203 tuodaan esiin:

“Koko Suomen tasolla maatalouden työllisyyskerroin on 1,1, mikä tarkoittaa sitä, että yksi maatalouden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 0,1 muuta ihmistä.

Vastaavasti elintarviketeollisuudessa työllisyyskerroin on 2,5. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi elintarviketeollisuuden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 1,5 muuta henkilöä. Näistä 1,0 henkilöä työllistyy muualla elintarvikeketjussa ja 0,5 alueen muilla toimialoilla.”

 

LASKE:
A) Maataloudessa työskentelee noin 80 000 suomalaista. Paljonko ihmisiä raaka-aineiden tuotanto siis työllistää Suomessa kerroinvaikutuksineen?

B) Elintarviketeollisuudessamme työskentelee noin 40 000 ihmistä. Paljonko väkeä elintarviketeollisuus työllistää kerroinvaikutuksineen?
Jatkokysymys: Paljonko työpaikoista kohdistuu muuhun elintarvikeketjuun ja paljonko alueen muihin toimialoihin?